Ad Astra-teatteri on ottanut ohjelmistoonsa Edward Albeen klassikkonäytelmän Kuka pelkää Virginia Woolfia. Näytelmää esitetään Vakiopaineen kellarin teatteritilassa vielä useita kertoja ennen joulua ja vuodenvaihteen jälkeen.

Albeen alkuperäistekstin on näyttämölle versioinut ja ohjannut Eino Airo, jonka hyppysissä teksti on astunut kieleltään tähän päivään enemmän kuin aiemmin näkemissäni versioissa.

Vanhemman pariskunnan eli Georgen (Esa Valkila) ja Marthan (Hanna Emaus) olohuone on draaman keskus. Yliopiston juhlissa Martha on miehensä tietämättä kutsunut uudet tulokkaat lasilliselle vielä myöhään yöllä. Nuoret Nick (Juha Mäkinen) ja Honey (Sari Tikkanen) saapuvat pahaa aavistamatta kotiin, jossa kaikki ei ole niin kuin sanotaan ja sanat sinkoilevat parhaimmillaan ja pahimmillaan kuin tykinkuulat.

Avioliitto/parisuhdedraama räjäyttää auki vuosien mittaan syventyneitä haavoja. Georgen ja Marthan raastava dialogi riisuu heitä Nickin ja Honeyn edessä suorastaan pelottavasti. Baarikaapin ja lasien vajentuessa myös Nick ja Honey paljastavat itsestään asioita, joiden avulla heistä tehdään nappuloita epätoivon sävyttämään ihmissuhdepeliin.

Näyttelijäntyö kosketti. Verevällä voimalla Marthaa esittänyt Hanna Emaus ja happaman kitkerä Esa Valkila (George) tekivät loistavana pääparina suurimman vaikutuksen. Honeyn roolin intensiivisesti näytellyt Sari Tikkanen oli myös erinomainen;  Juha Mäkisen Nick oli hyvä, mutta jotain jäin vielä hänen henkilöhahmoltaan kaipaamaan.

Kuka pelkää Virginia Woolfia on edelleen yksi suosikkinäytelmistäni. Kiitos, Ad*Astra ja Eino Airo! Keskustelu näytelmästä jatkui esityksen jälkeen. Suosittelen!