Petri Tamminen, Mitä onni on. Otava 2008.  

Kirjailija, tyhjän ruudun kammoinen kirjoittamispelkoinen kaveri, nappaa vaimoltaan Liisalta idean kirjasta, joka kertoisi siitä, mitä onni on. Kirjailija jakaa idean pelikaverinsa, kuvataiteilija Hannun kanssa omana ideanaan heidän yhteiseksi hankkeekseen ja tipauttaa kylmästi Liisan projektista pihalle. Kuvataideopiskelija, makeis- ja seksiriippuvainen Hannu innostuu mahdollisuudesta päästä osalliseksi hankkeesta ja apurahoista. Yhdessä miehet käyvät Ahvenanmaan risteilyllä ja haastattelevat onnesta erilaisia suomalaisia - eikä kirja edisty yhtään. Kirjailija erehtyy haikailemaan nuoruudenihastuksensa, tanskalaisen Liseloten perään ja onnistuu googlaamaan tämän. Viimein miehet lähtevät retkelle Kööpenhaminaan, kumpikin suurin toivein.

Keski-iän uumeniin valunut, saamattomuuden sohvalle juuttunut kirjailija on lempeän ironian käsittelyssä. Haikailua nuoruuden perään, oman voiman tuntoa ja ymmärtämättömyyttä siitä, mitä itse on. Lopussa koittaa palautus maan pinnalle, tai ehkä ei sittenkään, vaan vähän lähemmäs sitä maan pintaa.

Tunsin halua potkaista kirjailija-päähenkilöä takamukselle ja sanoa että tee jotain elämällesi, jätkä. Vaimo on tehnyt jokseenkin kaikkensa taiteentekijän eteen ja siinä vaan sitten hohhaillaan. Onnistunut kuvaus siis sellaisesta elämästä ja päähenkilöstä, mutta jotain epämääräistä vain tuntui puuttuvan.

Vaan sitä taitavat ihmisen odotukset olla, usein epärealistisia; jotain puuttuu elämästäkin, pitäisi saada kaikki tuosta vaan, kun perusasiat eivät muka voi riittää? Ja erityisesti miehelle onni-sanasta nousevat haavehaituvat? Saisi vaan oikein hemaisevan naisen, ja mielellään useamman.

Luin romaanin verraten nopeasti. Lauseita maistelemaan pysähtelin siellä täällä, melko harvakseltaan. Ikävä kyllä tämä kirja ei taida jättää isoa muistijälkeä minuun.

p.s. täydennys - mitä onni on, sivulta 99: “Nykyään kesä kestää pari viikkoa. Sunnuntait eivät kestä edes koko sunnuntaita, jo iltapäivällä alkaa maanantai. Onni ei ole monimutkainen asia. Onni on sitä, että sunnuntai kestää koko sunnuntain. Onni on sitä, että työt tulevat joskus tehdyiksi, että joskus pääsee perille, että joskus saa rauhan.”