Marsha Mehran, Lumoavien mausteiden kahvila (2007 Helmi Kustannus). Alkuperäisteos Pomegranate soup, suomentanut Henna Kaarakainen.

Romaani Iranin vallankumousta paenneista kolmesta sisaresta ja heidän kahvilaravintolastaan on hieman vajavaisesti varustettu kirja. Sen sivut eivät nimittäin tuoksu, vaikka niiden pitäisi! En vieläkään tiedä, miltä oikea ruusuvesi tuoksuu.

Marjan, Bahar ja Layla valmistavat ja tarjoilevat irlantilaisessa kylässä huikealta kuulostavia herkkuja Babylon Caféssa, joka alkaa pikku hiljaa muuttaa heidän elämäänsä parempaan suuntaan. Kaikki kyläläiset eivät tietenkään ole varauksetta eksoottisen näköisten nuorten naisten puolella, mutta häkellyttävät maut ja tuoksut voittavat heidät vähitellen. Lämpöä ja lempeä riittää myös patojen ulkopuolelle, naisten romaanihan tämä on.

Marsha Mehranin tarinassa on myös maagisia elementtejä, joten paikoin romaani tuntuu lempeältä sadulta. Tarina paljastaa kuitenkin myös sisarusten traagista menneisyyttä ja heidän taakseen jättämää väkivaltaa Iranin vallankumouksen ajalta, mikä tekee kirjasta merkittävämmän. Pelkkä lumoavien mausteiden taika olisi jättänyt tarinan paljon pinnallisemmaksi. Ei tämä nytkään mitään realismia ole, mutta oli jotenkin helpompi lukea siitä enemmän kuin vain hyppysellinen sitä ja tätä, abrakadabra, ja kyläläisten ja naisten omakin elämä muuttuu tässä hujauksessa, naks.

Mehranin romaani kuuluu sarjaan tunnelmallisia ruoka-aiheisia romaaneja, kuten Antony Capellan The Food of Love (suom. Ruokaa amore), Laura Esquivelin Pöytään ja vuoteeseen. Näistä kolmesta Capella on kyllä minulle ehdoton ykkönen... Tämä oli sopiva joululomakirja, joka vei ajatukset lukemisen ajaksi kauas suomalaisista perinneherkuista.