Kävin pitkästä aikaa elokuvissa. P.S. Rakastan sinua, jonka on ohjannut Richard LaGrevenese. Elokuvan omalla saitilla ohjaajan nimeä ei hehkuteta. En ihmettele.

Hilary Swank hymyili erinomaisilla hampaillaan päätähtenä eli leskeksi jääneenä Hollyna ja hänen liepeillään pyöri niin elävänä ja kuin muistona vain Gerry, jota näytteli skotlantilaissyntyinen Gerard Butler. Komedienne Lisa Kudrow teki sivuroolin Hollyn ystävättärenä ja Greyn anatomia-televisiosarjasta pois kuollut "Danny" eli Jeffrey Dean Morgan esitti tässä elokuvassa Hollyn uutta irlantilaista ihastusta.Elokuva sijoittui osittain New Yorkiin ja osittain Irlantiin, mutta irlantilaisia näyttelijöitä oli tarvittu rooleihin niukasti. Mitäpä suotta.

Tarinan alussa esitellään Manhattanilla asuva aviopari Holly ja Gerry, jonka onni päättyy äkillisesti miehen kuolemaan. Holly-leski eristäytyy läheisistään, mutta ystävät ja äiti tulevat piristämään häntä syntymäpäivänä. Holly saa yllättäen myös kakun ja äänitervehdyksen mieheltään, joka lupaa jättää Hollylle ikään kuin haudan takaa viestejä ja ohjeita, joiden avulla Holly saa elämänsä taas takaisin. Holly matkustaa Gerryn toiveen mukaisesti ystäviensä kanssa myös edesmenneen miehensä kotimaahan Irlantiin ja tapaa Gerryn läheisiä. Palattuaan New Yorkiin Holly koteloituu jälleen omiin oloihinsa, mutta vähitellen hän alkaa rakentaa omaa elämäänsä uuteen alkuun.

Naisvaltaisessa katsomossa nenäliinoja kaiveltiin esille ahkerasti jo kun suloisen nuoren parin arjesta siirryttiin Gerryn muistotilaisuuteen ja suru pääsi jylläämään. Takaumakohdissa ihmettelin, miten paljon vuosia pariskunnan tapaamisen ja nykyhetken välissä oli tarkoitus olla? Ulkoisesti ero oli tehty vain Hollyn vaatteiden vaihdolla.

Huomasin miettiväni, miten paljon elokuva mahtaakaan erota Cecelia Ahernin kirjoittamasta romaanista. Toivon, että melkoisesti. Siinä merkityksessä, että toivon kirjan olevan huomattavasti parempi.

Koska tarinan innostavuus jo karkasi päästäni, mietin toiseksi sitä, miten ihmeessä keskiluokkaiseksi  luokiteltu leski oikein pystyy sekä asumaan superkalliilla Manhattanilla niin mukavasti käymättä töissä pitkään aikaan ja pukeutumaan niin hienosti? Selitykseksi ei riitä se, että Holly oli jo Gerrylle puolustellut ostoksiaan väittämällä, että kaikki oli hankittu eBaysta. Oikea selitys: elokuvan alkuteksteissä mainittiin, että tuottaja on sama (Wendy Feinerman) kuin Paholainen pukeutuu Pradaan -elokuvalla. Visuaalinen yhtymäkohta löytyi sekä Hollyn garderobista että sisustustekstiileistä. Designer-vaatteet oli epäuskottavasti sijoitettu tarinaan, johon ne eivät edes liittyneet millään tavalla.

Olkoonkin, että P.S. Rakastan sinua oli viikonlopun romanttiseksi komediaksi periaatteessa ok, siinä oli kuitenkin liikaa pielessä. Olin odottanut, että perustarina olisi ollut jotenkin älykkäämmin käytetty, lähtökohtaisesta epäuskottavuudestaan huolimatta. Liikaa väärää kuorrutusta, epäaitoutta ja liian vähän koskettavuutta. Vieruspenkkieni naiset olivat tästä kyllä takuuvarmasti toista mieltä, valuneen ripsivärin tuskastelusta päätellen.