Donald Spoto, Lumous. Audrey Hepburnin elämä. Ajatus kirjat 2009. Alkuteos Enchantment: The Life of Audrey Hepburn. Suomentanut Ruth Jakobson.

Vaihteeksi elämäkerta luettavana. Totta kai viehkeän Audreyn katse kirjan kannesta pysäytti ja lainasin kirjan, tarkoituksena selailla ja lukea palasia sieltä täältä. Lukaisinkin opuksen jokseenkin kokonaan, vaikka elokuvahistoriaa kirjaava teos onkin paikoin rasittavaa nimienpudotteluineen. Siinä mielessä kirja antaa eniten aidoille leffafriikeille, jotka saavat lisää detaljeja elokuvamaailmasta muistipankkiinsa. En itse niin innostu tunnetuiksi mainituista henkilöistä (ehkä Amerikassa tunnettuja aikanaan tai edelleen leffaentusiastien joukossa) ja heitä ohessa valaisevista yksityiskohdista.

Audreyn lapsuus isän hylkäämänä, sodanaikaiset kokemukset miehitetyssä Hollannissa, tanssijahaaveista liikkeelle lähtenyt esiintyjän ura, revyyroolit Lontoossa - siitä se alkoi. Kaunis neitokainen kiinnitti huomiota sen verran, että pääsi pikkuruisiin rooleihin ABPC-yhtiöllä, mutta vasta rooli Monte Carlossa kuvatussa Monte Carlon lemmikki-elokuva toi hänelle kunnon onnenpotkun: ranskalainen kirjailijatar Colette huomasi hänet filmauksessa ja ilmoitti haluavansa Audreyn Broadway-tuotantoon, Coletten pienoisromaaniin pohjautuvan Gigi-näytelmän sankarittareksi.

Onnistunut suoritus näyttämöllä oli vasta alkuetappi maineeseen, kun Audrey meni kohta filmaamaan läpimurtoelokuvansa Loma Roomassa, jonka virallinen tähti oli Gregory Peck. Siitä elokuvasta alkoi häikäisevä ura, johon mahtui niin aidosti hyviä kuin Spoton heppoisemmiksi kuvaamia tekeleitä, mutta moni niistäkin on jäänyt suosioon ja elämään nimenomaan Hepburnin säteilyn ja huikean tyylin ansiosta. Kaunis Sabrina, Aamiainen Tiffanylla, Charade, Nunnan tarina, Kuinka miljoona varastetaan, jne. Joukossa on kyllä monta suosikkiani, juuri Hepburnin loiston takia. Kauniin Sabrinan pökkelöt miestähdet, uh!

Vaikka Hepburn varjeli yksityisyyttään uransa alusta asti, on Spoto eri lähteistä kaivanut esille tarkempia tietoja myös tämän miesssuhteista. Hepburn seurusteli usein vastanäyttelijöidensä kanssa, eikä esimerkiksi avioliitto Mel Ferreriin estänyt häntä miessuhteista muiden kanssa. Kaipaamiaan lapsia Hepburn sai kaksi: Sean-pojan Mel Ferrerin kanssa, Luca-pojan seuraavan puolisonsa, italialaisen Andrea Dottin kanssa. Viimeisten vuosiensa kumppanina Hepburnilla oli Robert Wolders. Audrey Hepburn omistautui viimeisinä vuosinaan UNICEFin hyväntekeväisyystyölle.

Onko niin, että on hienompaa lukea näitä juttuja kovakantisesta kirjasta kuin naistenlehden muutaman aukeaman nostalgisesta tähtitarinasta?